Askelia oikeaan suuntaan – Tiukka tappio Kauniaisten luolassa

GRANI1Lauantaina Kauniaisten ”grottanissa” pelattiin eräs Suomi-handiksen klassikoista, kun kotijoukkue GrIFK isännöi ottelua Dickeniä vastaan. Otteluun lähdettiin kahden hankalan ja haasteellisen ottelun jäljiltä ja tavoitteena oli ottaa opit kyseisistä peleistä ja pelata ennakkoluulottomasti heti alusta alkaen. Joukkue pääsi otteluun ennätyksellisen leveällä kokoonpanolla. Mukana oli sairasteluista toipunut Ragnar Wickström ja myös ilahduttavasti pitkästä loukkaantumiskierteestä toipuva Marcus Ojala.

Heti ottelun alusta huomasi, että päävalmentaja Ken Sireniuksen tavoitteisiin haluttiin vastata. Joukkue pelasi ennakkoluulottomasti kentän molemmissa päissä ja kenties kotijoukkueen yllätykseksi ero alkoikin kasvaa vieraiden hyväksi. Puoliajan alku eteni tasaisesti, mutta nopeasti joukkueen onnistui nappaamaan muutaman maalin ero, jota puolustettiin hienosti. Haasteet alkoivat ilmetä jäähyjen muodossa, joista ehkä lopulta ratkaisevimmat nähtiin noin 10 minuutin kohdalla. Tuolloin joukkueen puolustuksen tukipilari Armi Pärt passitettiin lähes peräkkäin kaksi kertaa jäähylle ainakin katsomosta katsottuna varsin kyseenalaisista rikkeistä. Tästä huolimatta ajassa 16.14 William Sjöholm vei joukkueen jo neljän maalin johtoon. Kolme minuuttia ennen puoliajan loppua Frank Berghäll toi hienolla taistelumaalilla eroksi jo 9-14, mutta valitettavasti tämän jälkeen kotijoukkueen onnistui kaunistella lukuja vielä kolmella maalilla, joten puoliajalle siirryttiin Dickenin kahden maalin johtoasemassa luvuin 12-14.

Toinen puoliaika alkoi samoissa merkeissä, kuin loppuikin. Joukkue teki muutamia teknisiä virheitä ja tästä Granin viherpaidat rankaisivat armotta. Kahden pelatun minuutin jälkeen GrIFK:n kokenut Gustav Svanbäck toi joukkueensa tasoihin sitten alkuminuuttien. Tämän jälkeen ottelutilanne tasoittui jälleen hieman. Tässä vaiheessa esiin nousivat joukkueiden maalivahdit. Niin kotijoukkueen Atte Pakarisen, kuin Dickenin Fredrik Parvisen onnistui nollata vastustajansa useaan kertaan ja näin ero pysyi tuttuun tapaan muutamassa maalissa tällä kertaa kotijoukkueen hyväksi.

Erän puoleen väliin päästäessä esiin astui Dickenin viivajätti Armi Pärt – hyvässä ja pahassa. Vahvaa ottelua pelannut Pärt viimeisteli kaksi kertaa peräkkäin millin tarkoilla heitoilla tuoden joukkueen jälleen maalin johtoon. Valitettavasti Pärtin peli päättyi heti tämän maaliputken jälkeen kolmannen kaksiminuuttisen muodossa ajassa 43.05.

Tilanne oli siis se, että joukkue lähti viimeiselle vartille ilman kokeneinta peluriaan ja etenkin puolustuspään selkeää johtajaansa. Tästä joukkue ei kuitenkaan hätkähtänyt, vaan taistelua jatketiin sitkeästi. Kun pelikellossa oli kymmenen minuuttia jäljellä, vei Wilhelm Parvinen joukkueen vielä kerran maalin johtoon, mutta tämän jälkeen GrIFK:n kokemus ja materiaalin leveys alkoi puremaan. Joukkueen onnistui rakentamaan hyökkäykset maltilla ja usein niin, että pallo pelattiin viivalla hienon pelin pelanneelle Kalle Kankaanpäälle. Myös puolustuksessa joukkueen onnistui tiivistämään välit ja lopullisena lukkona väsyneelle vierasjoukkueelle toimi kolmella tähdellä palkittu Pakarinen. Lopulta ajassa 59.54 onnistui William Sjöholmin kaunistella loppulukemiksi 26–24.

Hienosta taistelusta huolimatta käteen jäi siis jälleen kerran vain ”hyvää kokemusta”. Positiivisena puolena voi ehdottomasti pitää, että joukkue todellakin otti kehitysaskelia ja Granin kokenut joukkue laitettiin todella ahtaalle, mutta valitettavasti jaksaminen ja kenties rutiini eivät vielä aivan riittäneet silloin, kun ottelua olisi pitänyt toden teolla ratkaista. Yksilöpuolelta voidaan nostaa jälleen vahvan ottelun pelannut Fredrik Parvinen. Kahdella tähdellä palkittu ”Fredi” osoitti jälleen, että miksi on yksi suomalaisen käsipalloilun lupaavimmista maalivahdeista. Myös vahvalla kehityskäyrällä pelaavat Arne Berglund ja Wilhelm Parvinen pelasivat jälleen vahvasti ja ennakkoluulottomasti. Hieman paremmalla viimeistelyllä kummallakin herralla olisi voinut olla tuplasti enemmän merkintöjä maalisarakkeessa.

Kotijoukkueen osalta valopilkuiksi voidaan kolmen tähden Pakarisen lisäksi nostaa nuori William Nysten, joka vahvoilla haastoilla aiheutti useaan kertaan Dickenin puolustukselle. Myös ikitaistelija Alexander Qvist pelasi oli isossa, kun ottelua ratkottiin. Tästä myös todisteena seitsemän maalia ja yksi tähti.

Askelia eteenpäin siis otettiin ja seuraava mahdollisuus tähän tuleekin jo tulevana keskiviikona 11.12, kun Pirkkolassa pelataan derby HIFK:n saapuessa vierailulle!

Back to Top